OLLA KARJALAZENNU (PAGIN TATJANA PETROVANKE)
Tänäpäi meijän paginkanzannu on Pitkärannan “Armas randaine”pajojoukon pajattai Tatjana Petrovna Petrova. Häi on tovelline aktivistu da varuamattah ottavuu joga dieloh, kudai koskou karjalan kieldy.
Kodirandaine / Родной берег
Kodirandaine kanualu työ suatto kuunella joga päiviä viizi kerdua nedälis. Se kestäy 45 minuuttua. Algavuu se uudizil kanzallizil kielil: myö sanelemmo Karjalan poliittizis, talovehellizis, kultuuru- sego sotsiualu tapahtumis. Kodirandaine jatkuu paginoil karjalan, vepsän da suomen kielil. Ezmässarren da kolmanpiän net ollah livvin da vienan murdehil, tossarren paginois myö tuttavutammo teidy kirjuttajien da kniigu-uvvistuksienke. Nellänpiän kanualas työ voitto kuunella paginoi vepsän kielel, a piätteničan suomenkielizii muuzikkuprogrammoi. Meijän paginois myö vastavummo kui tavallizien, mugai hyvin tundiettuloin ristikanzoinke, pagizemmo kieles, perindölöis, rahvahien nerolois, kul'tuuras da kirjalližuos.
«PAJUO SYVÄIMES KANNAN»
24. kylmykuudu Karjalan rahvahan Oma pajo-hora pidi oman vuozipäivykonsertan nimel «Pajuo syväimes kannan». Ноra täytti kolmekymmen viizi vuottu. Tämänkerdazes «Kodirandazes» myö mustelemmo sidä konsertua, a ken ei olluh kaččomas «omapajolazii», voitto tänäpäi kuunella heijän čomii karjalazii pajoloi.
TVERINKARJALAINE L’UDMILA GROMOVA
Tänäpäi meijän gost’annu on Tverin yliopiston docentu, pedagogutiedoloin kandiduattu, ven’an da karjalan kielen opastai, runoloin kirjuttai L’udmila Georgijevna Gromova.
JOHANNES HIDMANIN MUSTOLE
Tänäpäi myö omistimmo meijän lähetyksen kirjuttajan, kiändäjän, Carelia- lehten toimittajan Johannes Hidmanin mustole. Mustelemah nerokastu lehtitoimittajua myö kučuimmo Carelia -lehten pitkyaigastu piätoimittajua Robert Kolomastu.
ANUKSEN RAHVAHAN HORAL-90! (2 OZA)
14. päivänny talvikuudu Karjalan rahvahan Karjalan koivu- hora pidi oman vuozipäivykonsertan. Tänävuon hora täytti 90 vuottu. Mennyt kerral myö jo algaimmo paista konsertah niškoi, mustelimmogi vähäzen horan histouriedu, i täl kerdua myö jatkammo sidä paginua.
ALEKSANDR VOLKOVAN MUSTOLE
Nämin päivil myö mustelemmo suurdu runoniekkua, Karjalan rahvahan kirjuttajua Aleksandr Volkovua. Aleksandr Lukič oli tovelline oman muan patriottu. Muga suvaija omua muadu, karjalan kieldy da omua rahvastu ei jogahine malta, kui maltoi sida Aleksandr Volkov. Se suvaičus hyvin nägyy hanen runolois, äijät kudamis roittih čomikse da hyvin tundiettuloikse pajoloikse. Tänäpäi myö mustelemmo tädä suurdu runoniekkua […]
IGÄHIŽIDEN RAHVAHIDEN KUL’TURJÄL’GESTUZ
Ei amu Petroskoiš Karjalan opendusen kehitoitusen institutan seiniš mäni valdkundaline konferencii, miččen nimi oli Karjalan igähižiden rahvahiden kul’turjal’gestusen kaičemine da sirdämine etnokul’turižen opendusen sistemaha. Konferencii ühtenzoiti opendajid, kul’turradnikoid, tedomehid da valdmehid. Vepsän kul’tursebran polespäi konferencjal ezini vepsän kelen opendai Suomalaiž-ugrilaižes školaspäi Nadežda Petrova. Hän om Karjalan radion adivoiš.
MIKKO REMŠUN PROUZUKIRJUTUKSET
Tänäpäi myö kerrommo teile vienankarjalazes soittajas da kirjuttajas Mikko Remšus da tuttavutammo teidy hänen ”Ratkaisu” kniigah.
ANUKSEN RAHVAHAN HORALE-90! (1 OZA)
14. päivänny talvikuudu Anuksen rahvahan Karjalan koivu- hora pidi oman suuren vuozipäivykonsertan. Karjalan vahnimii horii täytti 90 vuottu. Hyvittelemäh pruazniekanke anukselazii pajattajii uvvistetun Anuksen kinoteatran zualah tuli tazavallan da linnan valduniekkua sego pajojoukkuo Anuksen piiris, Petroskois da Munjärvenlahtespäi.
VILIN SOTA-KIRJA
Vuonna 2025 paikallisessa “Cyfra” kustantamossa ilmestyi suomenkielinen kirja “Vilin sota. Suomea puolustamassa Donbassin aroilla 2015-2022”. Kirjailijana on suomalainen Petri Viljakainen, joka vapaaehtoisena taisteli Doneckin ja Luganskin Kansan-tasavaltojen puolella, kunnes kaatui Venäjän Erikoisoperaatiossa. Lukemaan kirjasta minä kutsuin Helsingin yliopiston dosenttia ja kirjan kustantajaa Johan Bekmania.
Показать еще
