Kodirandaine / Родной берег


Родной берег

Kodirandaine kanualu työ suatto kuunella joga päiviä viizi kerdua nedälis. Se kestäy 45 minuuttua. Algavuu se uudizil kanzallizil kielil: myö sanelemmo Karjalan poliittizis, talovehellizis, kultuuru- sego sotsiualu tapahtumis. Kodirandaine jatkuu paginoil karjalan, vepsän da suomen kielil. Ezmässarren da kolmanpiän net ollah livvin da vienan murdehil, tossarren paginois myö tuttavutammo teidy kirjuttajien da kniigu-uvvistuksienke. Nellänpiän kanualas työ voitto kuunella paginoi vepsän kielel, a piätteničan suomenkielizii muuzikkuprogrammoi. Meijän paginois myö vastavummo kui tavallizien, mugai hyvin tundiettuloin ristikanzoinke, pagizemmo kieles, perindölöis, rahvahien nerolois, kul'tuuras da kirjalližuos.

VILIN SOTA-KIRJA

  Vuonna 2025 paikallisessa “Cyfra” kustantamossa ilmestyi suomenkielinen kirja “Vilin sota. Suomea puolustamassa Donbassin aroilla 2015-2022”. Kirjailijana on suomalainen Petri Viljakainen, joka vapaaehtoisena taisteli Doneckin ja Luganskin Kansan-tasavaltojen puolella, kunnes kaatui Venäjän Erikoisoperaatiossa. Lukemaan kirjasta minä kutsuin Helsingin yliopiston dosenttia ja kirjan kustantajaa Johan Bekmania.
  • 17.12.2025
  • 57

LÄKKÄ KYLYH!-OZUTTELU ANUKSEN MUZEIS

Anuksen kanzallizes muzeis ruadau Läkkä kylyh!- ozuttelu. Kaikil muzeih kävyjil sanellah kylyh nähte: mittumat kylyt oldih karjalazil, kui niilöi lämmitettih, midä astettu oli kylys, sego kylyn uskomuksis da tavois sanelou meile tänäpäi muzein ruadai L’udmila Tuttureva.
  • 17.12.2025
  • 58

VILIN SOTA

Tänään me kerromme teille suomenkielisesta “Vilin sota” kirjasta, joka ilmestyi tänä vuonna Karjalassa. Kertomaan kirjasta minä kutsuin Helsingin yliopiston dosenttia ja kirjan kustantajaa Johan Bäckmania.
  • 11.12.2025
  • 131

Elettih da oldih-spektakli (2 oza)

Mennyt kerral myö algaimmo paista Eloksen ratas — Anuksen muzein teatran spektaklis, kudaman nimi on «Elettih da oldih». Kuundelimmo palazii sit spektaklispäi. A tänäpäi työ suatto kuunella spektaklii lopussah da vie ližäkse tuttavuo artistoinke.
  • 08.12.2025
  • 136

KÄPÄNOVA GALINA IVANOVNA. JÄRVED

Ei amu minai oli oza olda Piterin agjas Podporožjen rajonas Järved-küläs da tundištoittas ühten vepsläižen naiženke, kudamban nimi om Käpänova Galina Ivanovna, neiččen familii Vasiljeva. Galina Ivanovnanke mö ühtes kävelim külädme da pagižim hänen elo-ozan polhe. Hän ozuti minei kaikid külän čogaižid, starinoiči külän istorijad da sanui, mil külä eläb nügüd, midä siš tegese.
  • 05.12.2025
  • 154

«KUČČUU MILMA KOTIMUA»

Vuonnu 2020 Oma mua- lehten sivuloil enzi kerdua oldih painettu Louhen piiris rodivunnuon Sergei Jakovlevan enzimäzet runorivit. Vuonnu 2025 ilmestyi hänen “Kuččuu milma kotimua” kniigu, kudai rodih suurekse lahjakse kaikile lugijoile da hyväkse mustokse nerokkahas runoniekas tulijale sugupolvelegi. Iče runoniekku ei ehtinyh nähtä omua runokogomustu. Kuunelkua midä uvves kniigas da ičes kirjuttajas kerdoi runokogomuksen toimittai […]
  • 05.12.2025
  • 135

ELETTIH DA OLDIH-SPEKTAKLI (1 OZA)

Terväh loppuu vuozi 2025. Tavan mugah myö kačommo sen tuloksii, midä oli ruattu. Mittustu ruaduo oli tänävuon «Eloksen ratas» Anuksen muzein teatras — kävyimmö tiijustamah yhtes meijän kuvausjoukonke Anuksen liygiläzien muzeih. A ruaduo kuigi ainos teatran rahvahal oli äijy: tekstoin opastundu, ejelukset da ezitykset, uvven spektaklin varustandu. Uvves Elettih da oldih – spektaklisgi roihes meijän […]
  • 05.12.2025
  • 203

OMAL PAJOL-35!

Täl kuul Oma pajo-rahvahan hora täyttäy 35 vuottu. Omua pruazniekkukonsertua horaniekat ruvetah pidämäh tänäpäi Karjalan kanzallizes teatras. Smietin, se on suuri tapahtumu karjalazien elaijas. Tänäpäi minä kučuin paginale Oma pajo-horan pajattajua, Puadanen karjalastu Jelizaveta Jakovlevna Markovua, kudai voibi sanuo alluspäivispäi pajattau horas. Yhtes hänenke myö vähäzen livailemmo horan histourien sivuloi.
  • 24.11.2025
  • 166

SOVETSKIJAN SOJUZAN GEROI ANNA LISICINA

Tämbei mö starinoičem Sovetskijan Sojuzan Gerojan Anna Lisicinan polhe. Ned kaičesoiš Karjalan radion arhivas. Enččed Kaleigen posadan eläjad Maria da Nikolai Jefremovad, Nina Levojeva da Soutjärven muzejan pämez’ Aleksandr Maksimov johtutaba Anna Lisicinad. Kaleiges om tehtud muzei hänen muštoks. Fotoiden avtor Irina Sotnikova.
  • 24.11.2025
  • 142

PEKKA REMŠUJEVAN KIRJUTUKSET

Kezäl ilmoile piäzi uuzi Taival- al’anuahan noumeru, kudamas oli painettu Raisa Remšujevan kirjutus omas tuatas, nerokirjuttajas Pekka Remšujevas. Sanelemah Pekka Remšujevas mina kučuin “Oma mua” lehten toimittajua, Pekka Remšujevan bunukkua Maikki Remšujevua.
  • 24.11.2025
  • 158
Показать еще


Продолжая использовать сайт, вы соглашаетесь на обработку cookie-файлов и Политикой обработки персональных данных.
Принять