Kodirandaine / Родной берег

Kodirandaine kanualu työ suatto kuunella joga päiviä viizi kerdua nedälis. Se kestäy 45 minuuttua. Algavuu se uudizil kanzallizil kielil: myö sanelemmo Karjalan poliittizis, talovehellizis, kultuuru- sego sotsiualu tapahtumis. Kodirandaine jatkuu paginoil karjalan, vepsän da suomen kielil. Ezmässarren da kolmanpiän net ollah livvin da vienan murdehil, tossarren paginois myö tuttavutammo teidy kirjuttajien da kniigu-uvvistuksienke. Nellänpiän kanualas työ voitto kuunella paginoi vepsän kielel, a piätteničan suomenkielizii muuzikkuprogrammoi. Meijän paginois myö vastavummo kui tavallizien, mugai hyvin tundiettuloin ristikanzoinke, pagizemmo kieles, perindölöis, rahvahien nerolois, kul'tuuras da kirjalližuos.

ANUKSEN RAHVAHAN HORAL-90! (2 OZA)

14. päivänny talvikuudu Karjalan rahvahan Karjalan koivu- hora pidi oman vuozipäivykonsertan. Tänävuon hora täytti 90 vuottu. Mennyt kerral myö jo algaimmo paista konsertah niškoi, mustelimmogi vähäzen horan histouriedu, i täl kerdua myö jatkammo sidä paginua.

26.12.2025
146

ALEKSANDR VOLKOVAN MUSTOLE

Nämin päivil myö mustelemmo suurdu runoniekkua, Karjalan rahvahan kirjuttajua Aleksandr Volkovua. Aleksandr Lukič oli tovelline oman muan patriottu. Muga suvaija omua muadu, karjalan kieldy da omua rahvastu ei jogahine malta, kui maltoi sida Aleksandr Volkov. Se suvaičus hyvin nägyy hanen runolois, äijät kudamis roittih čomikse da hyvin tundiettuloikse pajoloikse. Tänäpäi myö mustelemmo tädä suurdu runoniekkua […]

26.12.2025
99

IGÄHIŽIDEN RAHVAHIDEN KUL’TURJÄL’GESTUZ

Ei amu Petroskoiš Karjalan opendusen kehitoitusen institutan seiniš mäni valdkundaline konferencii, miččen nimi oli Karjalan igähižiden rahvahiden kul’turjal’gestusen kaičemine da sirdämine etnokul’turižen opendusen sistemaha. Konferencii ühtenzoiti opendajid, kul’turradnikoid, tedomehid da valdmehid. Vepsän kul’tursebran polespäi konferencjal ezini vepsän kelen opendai Suomalaiž-ugrilaižes školaspäi Nadežda Petrova. Hän om Karjalan radion adivoiš.

25.12.2025
87

MIKKO REMŠUN PROUZUKIRJUTUKSET

Tänäpäi myö kerrommo teile vienankarjalazes soittajas da kirjuttajas Mikko Remšus da tuttavutammo teidy hänen ”Ratkaisu” kniigah.

25.12.2025
90

ANUKSEN RAHVAHAN HORALE-90! (1 OZA)

14. päivänny talvikuudu Anuksen rahvahan Karjalan koivu- hora pidi oman suuren vuozipäivykonsertan. Karjalan vahnimii horii täytti 90 vuottu. Hyvittelemäh pruazniekanke anukselazii pajattajii uvvistetun Anuksen kinoteatran zualah tuli tazavallan da linnan valduniekkua sego pajojoukkuo Anuksen piiris, Petroskois da Munjärvenlahtespäi.

23.12.2025
145

VILIN SOTA-KIRJA

Vuonna 2025 paikallisessa “Cyfra” kustantamossa ilmestyi suomenkielinen kirja “Vilin sota. Suomea puolustamassa Donbassin aroilla 2015-2022”. Kirjailijana on suomalainen Petri Viljakainen, joka vapaaehtoisena taisteli Doneckin ja Luganskin Kansan-tasavaltojen puolella, kunnes kaatui Venäjän Erikoisoperaatiossa. Lukemaan kirjasta minä kutsuin Helsingin yliopiston dosenttia ja kirjan kustantajaa Johan Bekmania.

17.12.2025
140

LÄKKÄ KYLYH!-OZUTTELU ANUKSEN MUZEIS

Anuksen kanzallizes muzeis ruadau Läkkä kylyh!- ozuttelu. Kaikil muzeih kävyjil sanellah kylyh nähte: mittumat kylyt oldih karjalazil, kui niilöi lämmitettih, midä astettu oli kylys, sego kylyn uskomuksis da tavois sanelou meile tänäpäi muzein ruadai L’udmila Tuttureva.

17.12.2025
124

VILIN SOTA

Tänään me kerromme teille suomenkielisesta “Vilin sota” kirjasta, joka ilmestyi tänä vuonna Karjalassa. Kertomaan kirjasta minä kutsuin Helsingin yliopiston dosenttia ja kirjan kustantajaa Johan Bäckmania.

11.12.2025
164

Elettih da oldih-spektakli (2 oza)

Mennyt kerral myö algaimmo paista Eloksen ratas — Anuksen muzein teatran spektaklis, kudaman nimi on «Elettih da oldih». Kuundelimmo palazii sit spektaklispäi. A tänäpäi työ suatto kuunella spektaklii lopussah da vie ližäkse tuttavuo artistoinke.

08.12.2025
164

KÄPÄNOVA GALINA IVANOVNA. JÄRVED

Ei amu minai oli oza olda Piterin agjas Podporožjen rajonas Järved-küläs da tundištoittas ühten vepsläižen naiženke, kudamban nimi om Käpänova Galina Ivanovna, neiččen familii Vasiljeva. Galina Ivanovnanke mö ühtes kävelim külädme da pagižim hänen elo-ozan polhe. Hän ozuti minei kaikid külän čogaižid, starinoiči külän istorijad da sanui, mil külä eläb nügüd, midä siš tegese.

05.12.2025
180

ГТРК "Карелия" ТЕЛЕВИДЕНИЕ и РАДИО