VILIN SOTA
Tänään me kerromme teille suomenkielisesta “Vilin sota” kirjasta, joka ilmestyi tänä vuonna Karjalassa. Kertomaan kirjasta minä kutsuin Helsingin yliopiston dosenttia ja kirjan kustantajaa Johan Bäckmania.
Kodirandaine / Родной берег
Kodirandaine kanualu työ suatto kuunella joga päiviä viizi kerdua nedälis. Se kestäy 45 minuuttua. Algavuu se uudizil kanzallizil kielil: myö sanelemmo Karjalan poliittizis, talovehellizis, kultuuru- sego sotsiualu tapahtumis. Kodirandaine jatkuu paginoil karjalan, vepsän da suomen kielil. Ezmässarren da kolmanpiän net ollah livvin da vienan murdehil, tossarren paginois myö tuttavutammo teidy kirjuttajien da kniigu-uvvistuksienke. Nellänpiän kanualas työ voitto kuunella paginoi vepsän kielel, a piätteničan suomenkielizii muuzikkuprogrammoi. Meijän paginois myö vastavummo kui tavallizien, mugai hyvin tundiettuloin ristikanzoinke, pagizemmo kieles, perindölöis, rahvahien nerolois, kul'tuuras da kirjalližuos.
Elettih da oldih-spektakli (2 oza)
Mennyt kerral myö algaimmo paista Eloksen ratas — Anuksen muzein teatran spektaklis, kudaman nimi on «Elettih da oldih». Kuundelimmo palazii sit spektaklispäi. A tänäpäi työ suatto kuunella spektaklii lopussah da vie ližäkse tuttavuo artistoinke.
KÄPÄNOVA GALINA IVANOVNA. JÄRVED
Ei amu minai oli oza olda Piterin agjas Podporožjen rajonas Järved-küläs da tundištoittas ühten vepsläižen naiženke, kudamban nimi om Käpänova Galina Ivanovna, neiččen familii Vasiljeva. Galina Ivanovnanke mö ühtes kävelim külädme da pagižim hänen elo-ozan polhe. Hän ozuti minei kaikid külän čogaižid, starinoiči külän istorijad da sanui, mil külä eläb nügüd, midä siš tegese.
«KUČČUU MILMA KOTIMUA»
Vuonnu 2020 Oma mua- lehten sivuloil enzi kerdua oldih painettu Louhen piiris rodivunnuon Sergei Jakovlevan enzimäzet runorivit. Vuonnu 2025 ilmestyi hänen “Kuččuu milma kotimua” kniigu, kudai rodih suurekse lahjakse kaikile lugijoile da hyväkse mustokse nerokkahas runoniekas tulijale sugupolvelegi. Iče runoniekku ei ehtinyh nähtä omua runokogomustu. Kuunelkua midä uvves kniigas da ičes kirjuttajas kerdoi runokogomuksen toimittai […]
ELETTIH DA OLDIH-SPEKTAKLI (1 OZA)
Terväh loppuu vuozi 2025. Tavan mugah myö kačommo sen tuloksii, midä oli ruattu. Mittustu ruaduo oli tänävuon «Eloksen ratas» Anuksen muzein teatras — kävyimmö tiijustamah yhtes meijän kuvausjoukonke Anuksen liygiläzien muzeih. A ruaduo kuigi ainos teatran rahvahal oli äijy: tekstoin opastundu, ejelukset da ezitykset, uvven spektaklin varustandu. Uvves Elettih da oldih – spektaklisgi roihes meijän […]
OMAL PAJOL-35!
Täl kuul Oma pajo-rahvahan hora täyttäy 35 vuottu. Omua pruazniekkukonsertua horaniekat ruvetah pidämäh tänäpäi Karjalan kanzallizes teatras. Smietin, se on suuri tapahtumu karjalazien elaijas. Tänäpäi minä kučuin paginale Oma pajo-horan pajattajua, Puadanen karjalastu Jelizaveta Jakovlevna Markovua, kudai voibi sanuo alluspäivispäi pajattau horas. Yhtes hänenke myö vähäzen livailemmo horan histourien sivuloi.
SOVETSKIJAN SOJUZAN GEROI ANNA LISICINA
Tämbei mö starinoičem Sovetskijan Sojuzan Gerojan Anna Lisicinan polhe. Ned kaičesoiš Karjalan radion arhivas. Enččed Kaleigen posadan eläjad Maria da Nikolai Jefremovad, Nina Levojeva da Soutjärven muzejan pämez’ Aleksandr Maksimov johtutaba Anna Lisicinad. Kaleiges om tehtud muzei hänen muštoks. Fotoiden avtor Irina Sotnikova.
PEKKA REMŠUJEVAN KIRJUTUKSET
Kezäl ilmoile piäzi uuzi Taival- al’anuahan noumeru, kudamas oli painettu Raisa Remšujevan kirjutus omas tuatas, nerokirjuttajas Pekka Remšujevas. Sanelemah Pekka Remšujevas mina kučuin “Oma mua” lehten toimittajua, Pekka Remšujevan bunukkua Maikki Remšujevua.
VASTUZ RÜRIK LONINAN MUŠTOKS
Ei amu Petroskoiš Karjalan rahvahiden sebruden pertiš mäni vastuz Rürik Loninan muštoks. Vodel 2025 hänele täuduiži 95 vot. Kodiröunan tundii, vepsän fol’kloran keradai, Šoutjärven vepsän etnografižen muzejan tegii… Vastusele tuliba hänen openikad, heimolaižed da sebranikad, miše ühtes lugeda hänen runoid, kacta fil’moid, uden ozutelusen da johtutada todesišt vepsän rahvahan Gerojad. Radiopaginas kuluba mugažo paginad, konz […]
LYYDINKARJALAINE JELIZAVETA STUKOVA
Tänäpäi myö kävähtämmös Priäžän piirin Ližmih, kus eläy lyydinkarjalaine inehmine Jelizaveta Andrejevna Stukova. Häi rodivui enne voinua da jäi ainavonnu vahniman polven elos olijannu kogo perehes.
Показать еще
