TVERINKARJALAINE L’UDMILA GROMOVA OMAS KIRJUTUSRUAVOS
Tänäpäi meijän gost’annu on opastai, kirjuttai da runoniekku, tverinkarjalaine inehmine L’udmila Georgijevna Gromova.
Kodirandaine / Родной берег
Kodirandaine kanualu työ suatto kuunella joga päiviä viizi kerdua nedälis. Se kestäy 45 minuuttua. Algavuu se uudizil kanzallizil kielil: myö sanelemmo Karjalan poliittizis, talovehellizis, kultuuru- sego sotsiualu tapahtumis. Kodirandaine jatkuu paginoil karjalan, vepsän da suomen kielil. Ezmässarren da kolmanpiän net ollah livvin da vienan murdehil, tossarren paginois myö tuttavutammo teidy kirjuttajien da kniigu-uvvistuksienke. Nellänpiän kanualas työ voitto kuunella paginoi vepsän kielel, a piätteničan suomenkielizii muuzikkuprogrammoi. Meijän paginois myö vastavummo kui tavallizien, mugai hyvin tundiettuloin ristikanzoinke, pagizemmo kieles, perindölöis, rahvahien nerolois, kul'tuuras da kirjalližuos.
KARJALAN RADION 100-VOČČEKS JUBILEJAKS
Täl vodel 21. kül’mkud Karjalan radio praznuičeb ičeze surt jubilejad! Ladogaspäi Vaugedmerehesai, Kalevalaspäi Änižjärventagahassai, kaiktana oma Karjalan radion kundlijad! Karjalan radio lähteb efiraha kaikuččen päivän homendesespäi ehtkoižehessai ei üht kerdad. Uzištod, päivänteraližed paginad, vastused ristituidenke, muzikaližed, literatirižed programmad da äi tost om Karjalan radion efiras. Radio pagižeb venäks, suomeks, karjalaks da vepsäks. Ezmäižen vepsläižen radioradnikan […]
ADIVOIŠ PREZIDENTANNO
Nece voz’ om nimitadud Venämal Rahvahaiden ühtmuden vodeks. Se lahjoiči meile kaks’ ut praznikad – Venäman rahvahiden keliden päiväd da igähižiden vähäluguižiden rahvahiden päiväd. Täl päiväl Venäman prezident vasttihe Moskvas vähäluguižiden rahvahiden ezitajidenke. Ühten stolan taga prezidentanke oli Šoutjärven školan vepsän kelen opendai Anastasia Jevtušenko. Tämbei Nastoi om adivoiš Karjalan radios. Foto om ZNANIE-sebran.
ALEKSANDR JEREMEJEV. KARJALAINE HENGEL.
Tänäpäi meijän gost’annu on pitkyaigaine Karjalan TV:n da ruadivon yhtehizen toimituksen johtai Aleksandr Jeremejev.
«ELÄVÄT HISTOURIET»
Voiton päivän kynnyksel Priäžän piirin Elämä –etnokul’tuurukeskukses ozutettih Elävät histouriet- spektaklin karjalan da ven’an kielil. Spektaklii ozuttamas oldih karjalazen paginkluuban naizet da lapset Priäžän keskiškolaspäi. Sih näh roihes meijän pagin täl kerdua.
PAULI LEONTJEVAN MUSTOLE
Jo 11 vuottu huškahtih, ku eule meijänke hyviä ristikanzua, oman muan tovellistu suvaiččijua, nerokirjuttajua da kiändäjiä Pavel Romanovič Leontjevua. Leontjevan käispäi lähtietyt tevokset jiädih suurennu uardehennu lugijoil. Meijän mustos häi ijäkse säilyy vesselänny, hyväntahtoizennu da parahannu kerdojannu.
P’OTR SEM’ONOVAN KERDOMUKSET
Tänäpäi meijän lähetys on omistettu karjalazen kirjuttajan da kiändäjän P’otr Mihailovič Sem’onovan mustole. Myö taričemmo teile kuuneltavakse P’otr Sem’onovan ”Ruadoniekat” da ”Oudoška” kerdomuksii.
PAIKANNIMISTÖN TUTKIJAL NINA MAMONTOVAL-85!
19.päivänny heinykuudu 85 vuottu täytti filolougizien tiedoloin kandiduattu, Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan endine ruadai, Karjalas hyvin tundiettu paikannimilöin tutkii Nina Nikolajevna Mamontova, i täl kerdua meijän paginan myö omistimmo Nina Nikolajevnale da hänen eloksen ruavole- paikannimistön tutkimizele.
RUADO SUUREMBI ELOSTU
14. heinykuudu 85 vuottu täytti Karjalan tazavallan tiedoalan arvostettu ruadai, professoru, karjalan kielen tutkii, opastai da kiändäi L’udmila F’odorovna Markianova. Myö hyvittelemmö L’udmila F’odorovnua merkipäivänke, toivotammo hänel pitkiä igiä da sanommo suuret passibot ylen suures ruavos karjalan kielen hyväkse. Kui tavallizes hierulazes tytös kazvoi karjalan kielen suuri tutkii da puolistai – pagizemmo täl kerdua meijän […]
POHJOIŽAKOIDEN FORUM 2026
Ei amu rahvahaližes “Venäma”-keskuses Moskvas mäni Toine Pohjoižakoiden forum, kuna ühtni enamba tuhad akad 52 regionaspäi. Akoiden keskes oliba tedomehed, biznesmehed, kul’turradnikad, opendajad, valdmehed, erazvuiččiden organizacijoiden ezitajad. Ken tuli forumale Karjalaspai, starinoicem Kodirandaine-kanalas vepsän kelel.
Показать еще
