NADEŽDA DIJEVALE-85!
Tänäpäi meijän paginkanzannu ollah puadanenkarjalazet inehmizet Tamara Sinkonen da hänen muamo Nadežda Dijeva.
Kodirandaine / Родной берег
Kodirandaine kanualu työ suatto kuunella joga päiviä viizi kerdua nedälis. Se kestäy 45 minuuttua. Algavuu se uudizil kanzallizil kielil: myö sanelemmo Karjalan poliittizis, talovehellizis, kultuuru- sego sotsiualu tapahtumis. Kodirandaine jatkuu paginoil karjalan, vepsän da suomen kielil. Ezmässarren da kolmanpiän net ollah livvin da vienan murdehil, tossarren paginois myö tuttavutammo teidy kirjuttajien da kniigu-uvvistuksienke. Nellänpiän kanualas työ voitto kuunella paginoi vepsän kielel, a piätteničan suomenkielizii muuzikkuprogrammoi. Meijän paginois myö vastavummo kui tavallizien, mugai hyvin tundiettuloin ristikanzoinke, pagizemmo kieles, perindölöis, rahvahien nerolois, kul'tuuras da kirjalližuos.
VOINUVETERUANU MARIJA JERŠOVA
Lähenöy suuri da kallis pruazniekku Voitonpäivy. Meijän programmois myö mustelemmo niilöi hirvielöi voinuvuozii da voinan veteruanoi. Vuonnu 2019 minul puutui kirjuttua Ylä-Videlen voinan veteruanua Marija Andrejevna Jeršovua. Tänäpäi myö mustelemmo Marija Andrejevnua da kuundelemmo hänen voinan istouriedu.
ARMAS RANDAINE-PAJOJOUKON VUOZIPÄIVY
30. päivänny kevätkuudu Pitkärannan kul’tuurutalois oli suuri konsertu. Pitkärannan karjalaine pajojoukko «Armas randaine» täytti 15 vuottu. Kuundelemah čomii pajoloi da pagizuttamah joukon pajattajii kävyi meijän toimittai Ol’ga Ognevagi. Kui meni «Armahan randazen» konsertu – tiijustammo tänäpäi meijän programmas.
VOINAN JÄLGI KARGEI
Tänä vuon jo 80 kerdu ruvetah pidämäh Voiton päiviä, mustelemah niilöi, ken pani kai omat väit da hengen omua muadu puolistajes. Gu lähenöy moine suuri da merkittävy pruazniekku, meijän programmas myö mustelemmo Suurdu Ižänmuallistu voinua da tiettäväine veteruanoi.
KARJALAZET INEHMIZET
Tänäpäi myö vastavummo videl’čan Tatjana Osipovanke da kävähtämmös Pitkährandah, kus pagizemmo Pitkänrannan kirjaston endizen ruadajan Galina Lukovskoinke da “Armas randaine” pajojoukon pajattajienke. Показать список поделившихся
KINOMEHANIEKKU ALEKSANDRA SEM’ONOVA
Nygöi myö emmo voi kuvitella omua elaigua ilmai internettua. Sie jogahine vöi löydiä midä vai tahtonnou – eri mahug. A enne rahvas ei ni tietty mibo se on internettu. Kinuo kačottih televiizoras libo mendih kinoteatrah. Tänäpäigi rahvas mielihyväl kävväh kinoteatroih. Zualat ollah toici täpöi tävvet rahvastu. Ga nygözen kinoteatran ruado on järjestetty jo toizeh tabah, […]
KALEIG-POSADAN ELÄI
Karjalan radion efiras kulub pagin vepsläižen akanke Kaleig-posadaspäi L’udmila Pavlovna Riboreckajanke. Läz 40 vot hän radoi hambazlekarin neciš posadas da abuti külän eläjile. Ičeze elo-ozan da hambazlekarin professijan polhe hän starinoičeb meiden paginas.
VASTAVUS VALENTINA KONDRATJEVANKE ANUKSEN KIRJASTOS
23. kevätkuudu Anuksen kanzallizes kirjastos piettih Pädis tarattua livvikse –vastavus. Se oli omistettu karjalazen kirjuttajan Valentina Kondratjevan vuozipäiväle. 21. kevätkuudu Valentina Mihailovna täytti 75 vuottu. Sih näh roihes meijän pagin täl kerdua.
MUŠTLOSED MARIA MULLOŽES
Karjalan radion efiras om pagin Karjalan kel’tedomehes, Petroskoin universitetan professoras, filologijan tedokandidatas da vepsän kelen tundijas Maria Ivanovna Mulložes. 20. keväz’kud hänele täuduiži 95 vot. Kut Nina Zaiceva tundištoitihe Maria Ivanovnanke, konz tuli opendamhas Petroskoihe, Nina Grigorjevna johtutab meiden Kodirandaine-kanalas.
LÖNNINVUARAN EEMELI-KIRJU
Karjalan Sivistysseuru piästi ilmoile Astrid Lingrenin kniigan ”Lönninvuaran Eemeli” kiänetynny vienan murdehel. Kniigan kiändäjänny on kielen tiedäi Ol’ga Karlova. Kiännöksen toimittajannu on karjalan kielen opastai, kirjuttai, kiändäi da kannattai Valentina Karakina. Taričemmo teile kuuneltavakse toizen ozan kiännösty.
Показать еще
