12.10.2017 — Šondjal-külä da sen eläjad

  • от редакции
  • 12.10.2017
  • 89

Necil kezal minei tuli oza ajada Piterin agjaha Podporožjen rajonaha da oleskelda päivän čomas vepsläižes küläs, Šondjalas. Taht ajada sinna sündui minai jo amu, no vaiše täl kezal se tuli eloho. Šondjal vastsi hüväl säl – päivaižel da lämäl, a rahvaz – čomil vepsläižil paginoil da hüväl melel. Kut minä tedištin jo möhemba, Šondjal om ani vanh vepsläine külä, tedoid kudambas vasttas völ Obonežskaja pätina — kirjas vodel 1563. Sigä sanutas, miše Šonjalas ende eli čud’-rahvaz, oli kaks’ kolhozad, miččed möhemba ühtenzoitihe Järviden sovhozaha. Külä om ani vanh. Se seižub Ojat’-jogen randal kahtel polel. Pertid seištas mäthil, läheli toine toižennoks. Küläs oma sured pöudod, nitüd da mecad. Vaise rahvast nügüd’ küläs ei ole äi. Jäl’gmäižen lugetišen mödhe, mitte oli tehtud vodel 2010, Šonjalas kaiken aigan eläb 46 mest, toižed tuldas tänna vaiše kezalebule da adivoihe. Minei tuli oza pagišta Šonjal-külän eläjidenke da tedištada, mil nügüd’ hengib heiden armaz koditaho da kut se eli ende. Minun paginikad oma Jekaterina da Nikolai Nikiforovad, Sergei Šmagin da Vasilii Akimov.